Pelastustoimen vaarallisten aineiden tilanteiden torjuntaohjeiden kehittäminen -hanke (TOKEVA 2024) 26.1.2024 Etusivu Palosuojelurahasto Pelastustoimen vaarallisten aineiden tilanteiden torjuntaohjeiden kehittäminen -hanke (TOKEVA 2024) Hankkeen kesto:1.12.2023–28.2.2025Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Palosuojelurahaston tukema TOKEVA 2024 -hankkeen tavoitteena on kehittää ja päivittää TOKEVA-ohjeet vastaamaan uudistettua sisäministeriön ohjetta pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan. Sisäministeriön julkaisema ohje on yhdistänyt eri onnettomuustyyppien vaara-aluemääritelmät ja määrittänyt kemikaalisukelluksen suorituskykyvaatimukset. Uudet vaara-alueet poikkeavat nykyisistä TOKEVA-ohjeista, ja tässä hankkeessa TOKEVA-ohjeet päivitetään sisällöllisesti ja terminologisesti vastaamaan pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaohjetta. Päivitettyjen ohjeiden avulla varmistetaan, että pelastustoiminnan johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuustilanteissa on tehokasta ja turvallista.TOKEVA-ohjeet (Torjuntaohjeet kemikaalien vaaratilanteille) ovat ensisijaisesti pelastuslaitosten käytössä ja ne muodostavat tärkeimmän toimintaohjeen vaarallisten aineiden onnettomuustilanteisiin. Nykyiset ohjeet tunnetaan nimellä TOKEVA 2021 ja kaikkien vapaasti saatavilla osoitteesta https://tokeva.fi/. Alun perin ohjeet laadittiin Pelastusopiston johdolla sisä(asiain)ministeriön ohjauksessa yhteispohjoismaisena hankkeena 1990-luvulla. Päivityksiä on tehty vuosina 2004, 2012, 2020 ja 2021.TOKEVAa hyödyntävät myös mm. Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, sopimuspalokunnat ja teollisuuspalokunnat. TOKEVA:sta löytyvät vaarallisten aineiden onnettomuuksien taktiset torjuntaohjeet pelastustoiminnan johtamiseen (T-ohjeet) sekä menetelmäohjeet (M-ohjeet) torjuntatoimiin ja muihin tukitoimiin (kuten tiedustelu, alueen eristäminen, mittaustoiminta). TOKEVA-ohjeista löytyvät myös Pelastusopiston Pelastustoimen kemikaalisukellusopas – julkaisun sisällöt. TOKEVA-ohjeisiin on linkitetty kolmansien osapuolten tuottamia, vaarallisten aineiden onnettomuuksissa tarvittavia sivustoja mm. OVA-ohjeet, kansainväliset kemikaalikortit, Escape-leviämisennusteohjelma ja KemiDigi.TOKEVA-ohjeisto on erittäin keskeisessä roolissa kaikissa Pelastusopiston pelastusalan tutkintojen, erityisesti päällystötutkinnon (AMK) ja alipäällystötutkinnon vaarallisten aineiden opetuksessa. TOKEVA-ohjeita hyödynnetään myös vaarallisten aineiden täydennyskoulutuksissa. Hankkeen konkreettiset tavoitteet 1. Yhdenmukaistaa TOKEVA-ohjeiden käsitteistö uuden pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoiminnasta annettavan ohjeen mukaiseksi.2. Vaara-alueiden yhdenmukaistaminen pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoiminnasta annettavan ohjeen mukaiseksi.3. Määrittää torjuntaohjeet kuljetettaville kemikaaleille, joilta ohje puuttuu ja joille on selvästi tarvetta.4. Sopia toimintaperiaatteista kolmansien osapuolten kanssa.5. Huomioida tahalliset CBRNE-tilanteet torjuntaohjeissa. Hankkeen uutiset ja ajankohtaiset Uutinen: TOKEVA-ohjeiden päivitys on alkanut Lisätietoja Jouni SalminenProjektipäällikköPuh. 029 545 3521Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Hankkeen tietosuojaseloste
Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet (LION-hanke) 26.1.2024 Etusivu Palosuojelurahasto Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet (LION-hanke) Hankkeen kesto:1.1.2024–31.12.2025Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Hankkeen kuvaus Hankkeessa kartoitetaan litiumioniakkujen pelastustoiminnan osaamista ja litiumioniakkujen turvallisuusohjeita niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on selvittää tarvittavaa osaamista ja kehittää ohjeistuksia akkujen elinkaaren eri vaiheisiin. Samalla rakennamme vahvoja yhteyksiä kansainväliseen asiantuntijaverkostoon, jotta ohjeet pysyvät ajan tasalla ja yhteistyö vahvistuu.Hankkeessa suunnataan katse myös tulevaisuuteen, pohditaan akkuteknologian kehitystä seuraavan 10 vuoden aikana ja valmistaudutaan tuleviin haasteisiin. Selvitetään palomiesten altistumista litiumioniakkupaloissa ja arvioidaan suojavarusteiden toimivuutta eri tilanteissa. Tämän pohjalta annetaan suositukset tulevaisuuden suojavarusteista litiumioniakkujen sammutustyöhön.Hankkeessa kartoitetaan myös erilaisia sammutustekniikoita ja -taktiikoita litiumioniakkupaloissa, ja annetaan kansalliset suositukset erilaisiin tilanteisiin. Laaditaan palo- ja turvallisuusohjeistuksia litiumioniakkujen eri vaiheisiin pelastustoimen näkökulmasta, kuten litiumioniakkujen valmistuslinjalle, kaivoskoneiden tuotantolinjalle ja kolarisähköautojen purkamiseen.Hankkeessa tarkastellaan myös ohjeiden yhtenäistämistä akkujen sijoittelussa kiinteistöissä aurinkopaneelien energiavarastoina ja suurten akkumäärien varastoinnissa. Koulumaaliin tuotetaan koulutusmateriaaleja altistumisesta ja suojautumisesta, sammutusmenetelmistä sekä palo- ja turvaohjeista, jotka ovat helposti saatavilla pelastustoimelle koulutustarkoituksiin. Hankkeen tavoitteet 1. Kartoittaa kansainväliset tiedonlähteet litiumioniakkujen palo- ja työturvallisuusriskienhallintaan liittyen sekä luoda yhteydet kansainväliseen asiantuntijaverkostoon vahvistaen suomalaista osaamista aiheen ympärillä.2. Selvittää kansalliset litiumioniakkupaloihin tehdyt palo- ja työturvallisuusohjeistukset hyvinvointialueiden pelastustoimilta haastatteluin, muodostaen tilannekuvan tämänhetkisestä varautumistilanteesta.3. Arvioida, mitkä ovat todennäköisimmät litiumioniakkujen kehityspolut seuraavan 10 vuoden aikana ja kuinka ne vaikuttavat litiumioniakkujen palo- ja työturvallisuuteen. Mitä uusia haasteita akuista on tulossa tulevaisuudessa, ja mihin hyvinvointialueiden pelastustoimen tulisi jo nyt varautua?4. Kartoittaa palomiesten altistumisen litiumioniakkupaloissa, joiden perusteella muodostetaan suositus suositeltavimmista pelastustilanteessa käytettävistä suojavarusteista (avoin, suljettu ja maanalaiset tilat).5. Tuottaa yhtenäiset ohjeet hyvinvointialueelle suositeltavimmista sammutustekniikoista ja -taktiikoista litiumioniakkupaloissa, joista on mahdollisuus valita paras mahdollinen menetelmä eri tilanteiden vaatimusten mukaan (avoin, suljettu ja maanalaiset tilat).6. Laatia turvaohjeistukset pelastustoimen näkökulmasta litiumioniakkujen valmistuslinjalle, akkujen käsittelyyn kaivoskoneiden tuotantolinjalla ja kolarisähköautojen purkamiseen. Lisäksi tarkastellaan ohjeiden yhtenäistämistä akkujen sijoittelusta kiinteistössä aurinkopaneelien energiavarastoina ja varastoitaessa suuria akkumääriä.7. Laatia akkupaloissa altistumisesta ja siltä suojautumisesta, sammutusmenetelmistä sekä palo- ja työturvallisuusohjeista koulutusmateriaalit. Hankkeen selvitykset, raportit ja muut julkaisut Seuraa hankkeen etenemistä ja osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteella #LIONhanke LION-hankkeen esittely Hankkeen uutiset ja ajankohtaiset Uutinen: Uusi hanke keskittyy litiumioniakkujen elinkaareen ja turvallisuuteen pelastusalan näkökulmasta Lisätietoja Kimmo RytkönenSuunnittelija029 545 3498Jari MikkonenTutkija029 545 3497Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Hankkeen tietosuojaseloste
Komposiitti- ja nanomateriaalit operatiivisessa toiminnassa, altistuminen ja sen vähentäminen (COMPO) 17.1.2024 Etusivu Palosuojelurahasto Komposiitti- ja nanomateriaalit operatiivisessa toiminnassa, altistuminen ja sen vähentäminen (COMPO) Hankkeen kesto:1.1.2024–31.12.2025Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Komposiiteilla on vaikutuksia terveyteen. Niiden rikkoutuessa tai palaessa ilmaan vapautuu lujitekuituja, joista tunnetuimmat ovat lasi-, hiili- ja aramidikuidut ja uusimpina nanohiiliputket. Komposiiteista valmistettujen lentoalusten rakenteellisten osien rikkoutuminen tai niiden palaminen tuottaa vaaralliset olosuhteet esimerkiksi palo- ja pelastushenkilöstölle sekä tutkinta- ja etsintäryhmille. Nyt tämä ongelma on myös tieliikenneonnettomuuksissa komposiittien yleistyessä erityisesti sähkö- ja urheiluautoissa.Hankkeen tarkoituksena on selvittää pelastajien altistumista ilma-alusten ja autojen komposiittien työstämisessä ja palamisessa vapautuville epäpuhtauksille ja arvioida altisteiden riskiä pelastajalle pelastustilannesimulaatiossa. Hankkeen tavoitteet 1. Mitata pelastajien altistumista komposiiteille niitä työstettäessä ja sammutettaessaHankkeessa simuloidaan ilma-aluksen ja henkilöauton pelastamisoperaatioita, joissa työstetään ja poltetaan komposiitteja. Mittauksissa keskitytään komposiitteihin, joissa käytetään hiilikuituja, aramidikuituja, hiilinanoputkia ja lasikuitua. Simulaatioissa pelastajan hengitysilmasta ja iholta määritellään kuitujen pitoisuuksia sekä matriisista vapautuvia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, polysyklisiä aromaattisia yhdisteitä, aldehydejä ja syaanivetyä. Työpaketti tehdään yhteistyössä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa.2. Testata, suojaavatko nykyiset suojavarusteet pelastustehtävällä komposiittien hajoamistuotteiltaAltistumista arvioidaan mittaamalla yllä mainittujen kuitujen pitoisuuksia materiaaleja työstävän henkilön ihon pinnasta suojahaalarin alta.3. Arvioida, puhdistuvatko suojavarusteet komposiittien kuiduista vesipesussaSuojahaalarin puhdistumista pesussa arvioidaan altistamalla kymmenen suojahaalaria tunnetulle komposiittipölypitoisuudelle ja imuroimalla viisi niistä altistumisen jälkeen ja viisi normaalin vesipesun jälkeen. Pesun tehokkuutta arvioidaan myös ottamalla näytteitä pesun aikana pesu- ja huuhteluvesistä sekä pesukoneesta ja kuivausrummusta.4. Tuottaa koulutuspaketti aiheesta pelastuslaitoksilleKoulutusmateriaaleissa kerrotaan komposiittien käyttötarkoituksista, niiden työstämisessä ja palamisessa syntyvistä epäpuhtauksista ja keinoista vähentää altistuminen mahdollisimman pieneksi. Materiaali tuotetaan Koulumaaliin, josta ne ovat hyvinvointialueiden pelastustoimien helposti saatavilla. Lisäksi tuloksista kerrotaan koulutuskiertueella. Koulutusmateriaalia hyödynnetään myös tutkinto-opetuksessa soveltuvin osin. Hankkeen uutiset ja ajankohtaiset Uutinen: Turvallisemmat työolosuhteet pelastustehtäville Lisätietoja Juha LaitinenErikoistutkija029 545 3443Riikka SalmiTutkija029 545 3493Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Hankkeen tietosuojaseloste (PDF)
Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? 30.10.2023 Etusivu Palosuojelurahasto Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? Hankkeen kesto:1.10.2023–31.12.2024Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -hankkeessa selvitetään pelastusalalla kohdatun häirinnän ja syrjinnän yleisyyttä, ilmenemismuotoja ja puuttumiskeinoja.Suomessa ei toistaiseksi ole tehty kattavia selvityksiä pelastusalan henkilöstön kohtaamasta häirinnästä ja syrjinnästä. Erilaisten selvitysten ja julkisten ulostulojen pohjalta on kuitenkin todettu ja tiedostettu, että asia on ajankohtainen pelastusalallakin. Viime vuosina esiin nousseet uutiset ja keskustelu ovat osoittaneet, että pelastusalalla on epäonnistuttu puuttumaan häirintään ja syrjintään. Ala tarvitsee keskustelua ja konkreettisia toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Jotta toimintaa pystyttäisiin kehittämään ja toimenpiteitä kohdistamaan tarkoituksenmukaisesti, tarvitaan tutkittua tietoa nykytilasta.Sisäministeriön asettaman tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden työryhmän toimintaohjelmassa (Sisäministeriö 2021) todetaan ongelmia niin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun asteissa kuin sopimuspalokuntien ohjeistuksissa yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Alustavien selvitysten pohjalta seksuaalisen häirinnän ilmenemisaste vaihtelee kymmenestä prosentista jopa viiteenkymmeneen prosenttiin (Ojanperä 2018, Työterveyslaitos 2019). Kansainvälisissä tutkimuksissa on noussut esiin myös kollegoiden toimesta tapahtuva seksuaalinen häirintä (Moore & Kleiner 2001, Wang & Kleiner 2001, Jahnke ym. 2019), ja seksuaalisen häirinnän on todettu olevan yhteydessä masennusoireiden puhkeamiseen (Friborg ym. 2017).Hankkeessa toteutetaan laaja esiselvitystyö häirinnän ja syrjinnän yleisyydestä, ilmenemismuodoista ja puuttumiskeinoista. Selvitystyön pohjalta rakennetaan kyselytutkimusasetelma yhteistyössä pelastusalan järjestöjen, päätäntätahojen ja yhdenvertaisuustyötä tekevien kanssa, joka toteutetaan keväällä 2024. Kyselyn tulosten pohjalta tuotetaan materiaalia pelastustoimen valtakunnallisen syrjinnän ja häirinnän ehkäisemiseen tähtäävän toimenpideohjelman pohjaksi sekä kehitetään kyselytyökalua käyttöön pelastustoimelle aiheen seurannalle ja jatkokehittämiselle. Hankkeessa keskitytään myös laajasti sisäiseen ja ulkoiseen viestintään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoista sekä tutkimuksen toteutuksesta. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää pelastusalalla kohdatun häirinnän yleisyyttä, ilmenemismuotoja ja puuttumiskeinoja. Hankkeen tuotoksena syntyy pelastusalalla esiintyvää häirintää ja syrjintää kuvaava selvitysraportti ja tilannekuva, jonka pohjalta pelastusalan organisaatiot voivat puuttua häirintään ja syrjintään tehokkaasti. Tulokset hyödyttävät erityisesti toiminnan kehittämistä työsuojelun, työhyvinvoinnin, johtamisen ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.Hankkeessa tuotetaan myös laajasti viestinnällisiä tuotoksia, joiden avulla tuetaan selvityksen jalkautumista pelastusalalle valtakunnallisesti. Hanketta esitetään niin tieteellisissä konferensseissa kuin pelastusalan tapahtumissa, sekä myös sosiaalisen median kautta pelastusalan toimijoille, päätöksentekijöille, alan organisaatioille ja pelastusalan työstä ja koulutuksesta kiinnostuneille kansalaisille. Tuotokset 1. Selvitysraportti pelastusalalla esiintyvästä häirinnästä ja syrjinnästä.2. Selvitysraporttiin liitetyt konkreettiset toimenpidesuositukset pelastusalan toimijoille ja organisaatioille.3. Selvitysraporttiin liitetyt jatkotutkimusehdotukset raportissa esiintyvistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista. Ajankohtaista Uutinen: Pelastusopiston uusi Nollatoleranssi-hanke selvittää pelastusalan syrjinnän ja häirinnän tilannetta Nollatoleranssi-hankkeen esittelyvideo Blogikirjoitus SPAL ry:n Turvallisuuden tekijät -blogissa Lisätietoja Oliver SaalProjektipäällikkö029 545 3500Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fiHankkeesta viestitään sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #PTNollatoleranssi Rekisteröidyn informaatioseloste (suomeksi) Informering för den registrerade (på svenska)
Palontutkinnan tietovarantohanke 29.6.2023 Etusivu Palosuojelurahasto Palontutkinnan tietovarantohanke Hankkeen kesto:1.8.2023–30.9.2025Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Hankkeen kuvaus Kartoitamme hankkeessa, mitä tietoa palontutkinnasta tulee kerätä, miksi ja minkälaiset lainsäädännölliset velvoitteet tietojenkeräämiseen liittyy. Tietojen keräämisen lisäksi selvitämme tietojen käsittelyyn liittyviä toimintoja ja velvollisuuksia. Hankkeessa kartoitamme lainsäädännöllistä perustaa pelastustoimen toteuttamaan tiedonkeruuseen ja tietojen käsittelyyn sekä tiedonhallinnan nykytilaa. Lisäksi tuotamme koulutusmateriaalia tiedonhallinnan kehittämiseksi.Tilastoitu ja tutkittu tieto auttavat vähentämään onnettomuuksia ja niistä syntyneitä vahinkoja. Saatavilla olevan tiedon tulee olla hyödynnettävissä kokonaisvaltaisesti kansallisella tasolla. Tietovarantojen suunnittelussa tullaan huomioimaan käyttäjälähtöisyys niin, että tarvetta kansallisen järjestelmän ulkopuoliselle raportoinnille ei ole. Tietojen on oltava nykyistä laajemmin saatavilla sekä selkeämmin hyödynnettävissä turvallisuusriskien kartoittamiseksi ja toimintojen kehittämiseksi.Edellisessä hankevaiheessa suunniteltiin palontutkinnan tietojenkeruun uudistamista. Huomiota kiinnitettiin tietosuojakysymyksiin, mm. erityisten henkilötietojen ja arkaluonteisten tietojen keräämiseen ja käsittelyyn. Tulevaisuudessa palontutkinnan raportointi sijoittuu uuteen kehitteillä olevaan tietovarantoon. Selvitämme, miten tietosuoja tulee uudessa tietovarannossa toteuttaa voimassa olevan ja tulevan lainsäädännön näkökulmasta.Hankkeessa selvitämme, mitä muutoksia hyvinvointialueille siirtyminen on tuonut pelastuslaitosten toimintaympäristöön, tiedonhallintaan ja muihin toimintoihin. Tiedolle on tarvetta varsinkin nyt, kun uusia tietojärjestelmäkokonaisuuksia on suunnitteilla ja tulossa.Hanke on osa pelastustoimen tietojärjestelmien uudistusta, jonka ytimenä on KIVIJALKA-hanke. KIVIJALKA-hankkeessa tuotetaan korvaaja nyt käytössä olevalle Pronto-järjestelmälle. Yhtenä uudistettavana osa-alueena on palontutkinnassa saatujen tietojen kerääminen ja hyödyntäminen. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on kehittää pelastustoimen palveluita, tehokkuutta ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, jotka edellyttävät saatavilla olevan tiedon keräämistä, tilastoinnin kehittämistä ja tiedon jalostamista. Keskeinen osa hanketta on tiedon keräämiseen ja tietojen käsittelyyn liittyvien lainsäädännöllisten velvoitteiden ja toiminnallisuuksien tarkastelu. Hankkeen koulutukset Palontutkinnan tietovarantohanke järjestää pelastustoimen tiedonhallinnan koulutusta sekä pelastuslaitosten että hyvinvointialueiden edustajille. Vaikka hankkeen näkökulmana onkin erityisesti pelastuslaitosten palontutkinta, koulutukset avaavat laajemmin pelastustoimen tiedonhallinnan kenttää osana hyvinvointialueiden tiedonhallintaa. Koulutuksia järjestetään vuoden 2024 aikana kolme kappaletta. Vaikka ne ovat lähtökohtaisesti suunnattuja tietyille kohderyhmille, tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki teemoista kiinnostuneet. Kaikki koulutukset järjestetään hybriditoteutuksella – voit tulla paikan päälle Pelastusopistolle tai osallistua etänä. Koulutuksissa voidaan ottaa huomioon ainoastaan etukäteen esitettävät kysymykset. Mainitsethan jo ilmoittautumisen yhteydessä kysymykset, joihin toivot vastauksia koulutuksessa. Näin ne voidaan ottaa etukäteen huomioon esityksiä valmisteltaessa. 24.4.2024 Kouluttajakoulutus palontutkinnan tiedonhallinnasta Palontutkinnan tietojen kirjaaminen ja erityisesti niiden luovuttaminen ovat pelastuslaitoksilla paljon kysymyksiä herättäviä aiheita. Asiaa ei helpota se, että hyvinvointialueiden rekisterinpitäjien tulisi ohjeistaa nämä kysymykset, mutta pelastustoimen toimintakentän ja tiedonhallinnan tuntemus hyvinvointialueiden johdossa on vasta kehittymässä. Lisäksi tietojen käsittelyn lainsäädäntöperustaa tarkasteltaessa on havaittu, että tiedonhallintaa koskevat vastuut muodostavat hyvin monimutkaisen kokonaisuuden. Keskiviikkona 24.4.2024 järjestettävässä koulutuksessa käsitellään mm. palontutkinnan tietojen kirjaamista ja tietojen antamista. Koulutus on suunnattu erityisesti pelastuslaitosten palontutkintaryhmien vetäjille, PRONTO-yhteyshenkilöille ja pelastuslaitosten tietosuoja-asioiden vastuuhenkilöille sekä hyvinvointialueiden tietosuojavastaaville.Tietojen kirjaamista, antamista ja antamisen tapoja käsitellään sekä oikeudellisesta että tietojen käsittelemisen käytännön näkökulmasta. Kouluttajina toimivat julkisoikeuden prof. Tomi Voutilainen ja hallinto-oikeuden yliopisto-opettaja Helinä Tiura-Virta Itä-Suomen yliopistosta, sekä suunnittelija Heidi Liukkonen ja tutkija Päivi Mäkelä Pelastusopistosta. Koulutus on maksuton. Koulutuksen ohjelma on seuraava: 12.00 Tiedonhallinnan sääntelyn osoittamat vastuut hyvinvointialueen pelastustoimessa, Tomi Voutilainen, UEF 12.45 Tauko 13.00 Pelastustoimen tietovarantojen sääntely – vastuu ja velvollisuudet, Helinä Tiura-Virta, UEF 13.45 Tauko 14.00 Pääpiirteet tiedonsaantioikeuksista ja tietojen antamisesta pelastustoimessa, Helinä Tiura-Virta ja Tomi Voutilainen, UEF 14.45 Tauko 15.00 Tiedonhallinnan käytännöt PRONTOssa, Heidi Liukkonen ja Päivi Mäkelä, PeO 16.00 Koulutus päättyy Koulutukseen voi osallistua joko Kuopiossa Pelastusopistolla tai etäyhteydellä. Paikan päälle Kuopioon mahtuu n. 30 osallistujaa. Tätä tilaisuutta ei tallenneta, mutta tilaisuuden pohjalta tehdään myöhemmin tallenne koulutuskäyttöön. Ilmoittaudu kouluttajakoulutukseen tästä Ilmoittautuminen sulkeutuu tiistaina 16.4.2024. Etäosallistujille lähetetään Teams-linkki tilaisuutta edeltävänä päivänä (tiistaina 23.4.2024). 4.6.2024 Hyvinvointialueiden ja pelastuslaitosten johdon sekä tietosuojavastaavien koulutus Miten pelastustoimen tiedonhallinta rakentuu voimassa olevassa lainsäädännössä? Miten pelastustoimen asiakirjat muodostuvat, ja mikä on niiden asema hyvinvointialueiden tiedonhallinnassa? Mitkä ovat tämänhetkiset ongelmakohdat? Hyvinvointialueiden hallinto on järjestetty noin kaksi vuotta sitten, jolloin hyvinvointialueiden hallintosäännöt on laadittu. Koulutuksessa käydään läpi, miten hallintosäännöissä olevat tiedonhallinnan ja tietosuojan vastuut ja velvollisuudet vastaavat sitä, mitä lainsäädännössä on säädetty näistä velvollisuuksista. Koulutuksen sisältö perustuu Pelastusopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisen hankkeen tuoreisiin tutkimustuloksiin. Koulutuksessa käsitellään erityisesti seuraavia teemoja: tiedonhallinnan ja henkilötietojen käsittelyn vastuut hyvinvointialueiden pelastustoimessa havaintoja hyvinvointialueiden hallintosäännöistä Kouluttajina ovat julkisoikeuden prof. Tomi Voutilainen ja hallinto-oikeuden yliopisto-opettaja Helinä Tiura-Virta Itä-Suomen yliopistosta. Koulutus kestää n. 1,5 tuntia. Koulutus on maksuton. Ilmoittaudu 4.6.2024 pidettävään koulutukseen tästä Ilmoittautuminen sulkeutuu sunnuntaina 26.5.2024. Etäosallistujille lähetetään Teams-linkki tilaisuutta edeltävänä päivänä (maanantaina 3.6.2024). Tule kuulemaan tuoretta tutkimustietoa hyvinvointialueiden hallintosäännöistä ja niiden toimivuudesta suhteessa voimassa olevaan tiedonhallinnan ja tietosuojan lainsäädäntöön! 28.8.2024 Pelastustoimen tiedonhallinnan kehittämistyöpaja Kesäkuun alussa järjestetyssä koulutuksessa olemme tunnistaneet pelastustoimen tiedonhallinnan haasteita. Mitä näiden haasteiden ratkaisemiseksi pitäisi tehdä eri tasoilla? Elokuussa kutsumme yhteen kehittämisorientoituneita pelastuslaitosten ja hyvinvointialueiden edustajia pohtimaan sitä, miten tulevaisuuden tiedonhallinta saataisiin järjestettyä nykyistä paremmin. Työpajan vetävät julkisoikeuden prof. Tomi Voutilainen ja hallinto-oikeuden yliopisto-opettaja Helinä Tiura-Virta Itä-Suomen yliopistosta, sekä tutkija Päivi Mäkelä ja suunnittelija Heidi Liukkonen Pelastusopistosta. Kehittämistyöpajan tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen tilaisuuteen julkaistaan täällä hankkeen verkkosivuilla 4.6.2024 pidettävän koulutuksen jälkeen. Kehittämistyöpaja on maksuton. Merkitsethän ajankohdan jo kalenteriin! Lisätietoja Päivi MäkeläTutkija029 545 3549Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi